Kiropraktiikan ”taika” on suureksi osaksi siinä, että se purkaa tehokkaasti kroonista stressitilaa hermostosta, jolloin keho siirtyy parasympaattisen hermoston aktivaatiotilaan ja paraneminen käynnistyy.
Yleisesti terveydenhuollossa ajatellaan, että kun ihminen syö terveellisesti, liikkuu ja lepää riittävästi, pysyy hän terveenä. Kun sitten terveellisesti elävä sairastuu, ajatellaan usein että kyse on genetiikasta. Tästä ajattelusta puuttuu suuri pala, eli kroonisen stressin aiheuttama erittäin voimakas sairastuttava vaikutus.
Auttavatko terveelliset elämäntavat pitämään henkilön terveenä, jos henkilöllä on krooninen stressitila kehossaan?
Tähän kysymykseen törmäsi amerikkalainen lääkäri Lissa Rankin. Lissalla oli uransa alkuvaiheessa praktiikka alueella, jossa oli alhainen elintaso. Tuolla alueella potilaiden elintavat olivat erittäin huonot: he polttivat, joivat alkoholia, eivät liikkuneet, eivätkä panostaneet muutenkaan terveyteensä. Kyseiset henkilöt eivät olleet kovin terveitä ja Lissa ei ollut tästä ollenkaan ihmeissään, hehän elivät siten, että se ei tue terveyttä.
Lissa muutti myöhemmin praktiikkansa alueelle, jossa oli korkea elintaso. Tuolla ihmiset olivat erittäin terveystietoisia, he söivät terveellisesti, liikkuivat ja panostivat terveyteensä todella paljon. Lissan suureksi ihmetykseksi nämä ihmiset olivat paljon sairaampia kuin aikaisemmat alhaisen elintason alueella elävät. Tämä ihmetytti Lissaa todella paljon, koska tämä soti kaikkea sitä tietoa vastaan, mitä hänelle oli lääkärinä opetettu terveydestä. Miten ihmiset, jotka tekivät kaiken oikein, olivat paljon sairaampia kuin ihmiset, joiden elintavat olivat paljon huonommat?
Vastaus jonka Lissa myöhemmin ymmärsi on, että hienostoalueen ihmisillä oli paljon enemmän pitkittynyttä stressiä elämässään, mikä kumosi kaiken hyvän, jota he terveyden eteen tekivät.
Hetkellinen stressi kuten liikunta, kylmäaltistus, sauna, ovat erittäin hyvä asia keholle, mutta stressin ollessa kroonista (pitkäaikaista) ongelmia alkaa lopulta aivan varmasti syntymään.
Kiropraktikot auttavat myös löytämään keinoja parempaan itsestä huolehtimiseen. Apuna käytämme rangan ja hermoston terveyden lisäksi ravinnon, stressin hallinnan, unen ja sosiaalisen elämän osa-alueita.
Yleisesti terveydenhuollossa ajatellaan, että kun ihminen syö terveellisesti, liikkuu ja lepää riittävästi, pysyy hän terveenä. Kun sitten terveellisesti elävä sairastuu, ajatellaan usein että kyse on genetiikasta. Tästä ajattelusta puuttuu suuri pala, eli kroonisen stressin aiheuttama erittäin voimakas sairastuttava vaikutus.
Auttavatko terveelliset elämäntavat pitämään henkilön terveenä, jos henkilöllä on krooninen stressitila kehossaan?
Tähän kysymykseen törmäsi amerikkalainen lääkäri Lissa Rankin. Lissalla oli uransa alkuvaiheessa praktiikka alueella, jossa oli alhainen elintaso. Tuolla alueella potilaiden elintavat olivat erittäin huonot: he polttivat, joivat alkoholia, eivät liikkuneet, eivätkä panostaneet muutenkaan terveyteensä. Kyseiset henkilöt eivät olleet kovin terveitä ja Lissa ei ollut tästä ollenkaan ihmeissään, hehän elivät siten, että se ei tue terveyttä.
Lissa muutti myöhemmin praktiikkansa alueelle, jossa oli korkea elintaso. Tuolla ihmiset olivat erittäin terveystietoisia, he söivät terveellisesti, liikkuivat ja panostivat terveyteensä todella paljon. Lissan suureksi ihmetykseksi nämä ihmiset olivat paljon sairaampia kuin aikaisemmat alhaisen elintason alueella elävät. Tämä ihmetytti Lissaa todella paljon, koska tämä soti kaikkea sitä tietoa vastaan, mitä hänelle oli lääkärinä opetettu terveydestä. Miten ihmiset, jotka tekivät kaiken oikein, olivat paljon sairaampia kuin ihmiset, joiden elintavat olivat paljon huonommat?
Vastaus jonka Lissa myöhemmin ymmärsi on, että hienostoalueen ihmisillä oli paljon enemmän pitkittynyttä stressiä elämässään, mikä kumosi kaiken hyvän, jota he terveyden eteen tekivät.
Hetkellinen stressi kuten liikunta, kylmäaltistus, sauna, ovat erittäin hyvä asia keholle, mutta stressin ollessa kroonista (pitkäaikaista) ongelmia alkaa lopulta aivan varmasti syntymään.
Kiropraktikot auttavat myös löytämään keinoja parempaan itsestä huolehtimiseen. Apuna käytämme rangan ja hermoston terveyden lisäksi ravinnon, stressin hallinnan, unen ja sosiaalisen elämän osa-alueita.
