OSA 1
Jokaisessa dietissä asuu viisauksia
Oletko huomannut, että sinun ruokasi muuttuu jatkuvasti?
Äidin vatsassa ruoka tuli putkea pitkin. Seuraavaksi syöt äidin maitoa. Sitten soseita
Sitten kokeillaan prosessoituja ruokia. Vihannesruokia. Raakaruokaa. Paleo ruokavaliota. Maidotonta ruokavaliota. Viljatonta ruokavaliota
Olemme yksilöitä ruoan kanssa. Meidän on tutkittava mitkä ruoat sopivat meille ja jokaisessa hetkessä voi olla eri ruokia jotka tuntuvat toimivan.
Ruokavalio on siis jatkuvasti työnalla, kuten on myös terveyskin. Ei ole yhtä oikeaa ruokavaliota, jonka löydettyäsi voit syödä sitä loputtomiin.
Kylmässä ilmastossa elävien on todella hankala syödä raakaruokaa. Suurin osa, jotka pitävät raakaruokaa parhaana mahdollisena ravinnon muotona elävät Havaijilla. Siksi suosittelenkin lämpimiä keittoja ja soseita Suomessa asuville.
Meidän terveyskin muuttuu, joten miksi ruokavaliokin ei voisi jopa täytyisi muuttua?
Meidän liikkuminenkin muuttuu. Välillä liikutaan enemmän ja välillä vähemmän. Kehoa aktiivisesti kuuntelemalla ja omia tuntemuksia tutkimalla voi säästyä monelta harmilta. Joten myös syömisen olisi ehkä syytä muuttua.
Täydellisen ruokavalion metsästys on kuin etsisi täydellistä vaimoa, täydellistä taloa, täydellistä autoa. Mielestäni täydellistä ei ole olemassa.
Suomessa usein päädytään kinastelemaan siitä, että minun ruokavalio on sinun ruokavalio parempi. Jokaisen olisi kuitenkin kuunneltava itseä ja löytää itselle parhaiten kuhunkin hetkeen sopiva ruokavalio.
Mitä tapahtuu, jos ihminen sanoo, että hänen ruokavalio on paras. He sanovat, mikä toimii minun keholleni toimii sinun kehossasi.
Meidän olisi oltava ravinnollisesti joustavia.
Eläimet tietävät mitä heidän tulee syödä. Ihmisten on opeteltava.
Äidin vatsassa ruoka tuli putkea pitkin. Seuraavaksi syöt äidin maitoa. Sitten soseita
Sitten kokeillaan prosessoituja ruokia. Vihannesruokia. Raakaruokaa. Paleo ruokavaliota. Maidotonta ruokavaliota. Viljatonta ruokavaliota
Olemme yksilöitä ruoan kanssa. Meidän on tutkittava mitkä ruoat sopivat meille ja jokaisessa hetkessä voi olla eri ruokia jotka tuntuvat toimivan.
Ruokavalio on siis jatkuvasti työnalla, kuten on myös terveyskin. Ei ole yhtä oikeaa ruokavaliota, jonka löydettyäsi voit syödä sitä loputtomiin.
Kylmässä ilmastossa elävien on todella hankala syödä raakaruokaa. Suurin osa, jotka pitävät raakaruokaa parhaana mahdollisena ravinnon muotona elävät Havaijilla. Siksi suosittelenkin lämpimiä keittoja ja soseita Suomessa asuville.
Meidän terveyskin muuttuu, joten miksi ruokavaliokin ei voisi jopa täytyisi muuttua?
Meidän liikkuminenkin muuttuu. Välillä liikutaan enemmän ja välillä vähemmän. Kehoa aktiivisesti kuuntelemalla ja omia tuntemuksia tutkimalla voi säästyä monelta harmilta. Joten myös syömisen olisi ehkä syytä muuttua.
Täydellisen ruokavalion metsästys on kuin etsisi täydellistä vaimoa, täydellistä taloa, täydellistä autoa. Mielestäni täydellistä ei ole olemassa.
Suomessa usein päädytään kinastelemaan siitä, että minun ruokavalio on sinun ruokavalio parempi. Jokaisen olisi kuitenkin kuunneltava itseä ja löytää itselle parhaiten kuhunkin hetkeen sopiva ruokavalio.
Mitä tapahtuu, jos ihminen sanoo, että hänen ruokavalio on paras. He sanovat, mikä toimii minun keholleni toimii sinun kehossasi.
Meidän olisi oltava ravinnollisesti joustavia.
Eläimet tietävät mitä heidän tulee syödä. Ihmisten on opeteltava.
Osa 2
Stressin vaikutus ruoansulatukseen ja suoliston toimintaan.
Kaikilla on stressiä. Kukaan ei välty stressiltä. Se on osa elämää.
Kun olemme stressaantuneita meidän suoliston toiminta heikkenee tai pahimmassa tapauksessa pysähtyy kokonaan.
Tästä syystä suolisto-ongelmista kärsivien tärkein tavoite aluksi on vähentää stressi taakkaa ja pyrkiä siirtämään hermoston toiminta parasympaattiseen eli palautumistilaan esim. kiropraktiikan avulla.
Kun ”juokset leijonaa karkuun” ei ole syytä kiinnittää huomiota miten ruoka suolistossa sulaa.
Stressitilassa aivot menevät sekaisin, että onko minulla todella nälkä vai ei.
Kun olemme rentouneita ja palautumistilassa (parasympathetic dominance) kehomme polttaa kaloreita tehokkaimmin. Toki myös tunnin lenkin aikana keho polttaa hyvin kaloreita.
Voidaan tuottaa mentaalista stressiä esim. sanomalla itsellemme
- En tienaa tarpeeksi
- En tykkää elämästäni
- Ei ole energiaa
- en rakasta itseäni
- olen vihainen äidilleni loppuelämän, koska….enkä anna hänelle anteeksi koskaan
- tuomitsen itseäni , tuomitsen muita ihmisiä
- pelko aiheuttaa stressiä, en koskaan löydä rakkautta, onnea, partneria ja nämä stressit asuvat kehossa
- inhoan ihmisiä
- tunnen itseni uhriksi
- syytän maailmaa epäonnestani elämme stressi kemikaalien vallassa
Jos meillä ei ole toivoa elämää kohtaan tai emme luota elämäämme olemme jatkuvassa stressitilassa.
Kun olemme stressaantuneita meidän suoliston toiminta heikkenee tai pahimmassa tapauksessa pysähtyy kokonaan.
Tästä syystä suolisto-ongelmista kärsivien tärkein tavoite aluksi on vähentää stressi taakkaa ja pyrkiä siirtämään hermoston toiminta parasympaattiseen eli palautumistilaan esim. kiropraktiikan avulla.
Kun ”juokset leijonaa karkuun” ei ole syytä kiinnittää huomiota miten ruoka suolistossa sulaa.
Stressitilassa aivot menevät sekaisin, että onko minulla todella nälkä vai ei.
Kun olemme rentouneita ja palautumistilassa (parasympathetic dominance) kehomme polttaa kaloreita tehokkaimmin. Toki myös tunnin lenkin aikana keho polttaa hyvin kaloreita.
Voidaan tuottaa mentaalista stressiä esim. sanomalla itsellemme
- En tienaa tarpeeksi
- En tykkää elämästäni
- Ei ole energiaa
- en rakasta itseäni
- olen vihainen äidilleni loppuelämän, koska….enkä anna hänelle anteeksi koskaan
- tuomitsen itseäni , tuomitsen muita ihmisiä
- pelko aiheuttaa stressiä, en koskaan löydä rakkautta, onnea, partneria ja nämä stressit asuvat kehossa
- inhoan ihmisiä
- tunnen itseni uhriksi
- syytän maailmaa epäonnestani elämme stressi kemikaalien vallassa
Jos meillä ei ole toivoa elämää kohtaan tai emme luota elämäämme olemme jatkuvassa stressitilassa.
